Aika hyppy

posted in: Elämän pohdintaa | 0

8.4. ehkä vuonna 2014

Kello soi. Sen soitto repii unesta harmaaseen aamuun.

Väsyttää. Tympäsee. Varpaitakin palelee keittiöön tassutellessa. Ja leivänmuruja, argh!

Kahvinkeitin päälle, vessaan ja ulos. Just, vettäkin sataa. Ihan paska aamu. Varmaan lapsetkin on pahalla päällä, kun pitää laittaa kumpparit ja kurikset ja tietenkin ne herää ennenkuin olen ehtinyt juoda yhtään kahvia rauhassa ja ovat heti vaatimassa jotain.  Autokin on niin likanen ja keittiönkaapit pitäs uusia. Millä rahalla ja kuka nekin muka asentais. Isäntä ei ainakaan. Enkä kyllä minäkään, periaatteesta en. Ihan paska elämä. Mistähän sais paremman?

water-815271_1920

8.4 tänä vuonna

Kello soi. Sen soitto herättää uuteen aamuun. Hymyilyttää, vaikka haukotuttaa. Herätysäänenä on 5-vuotiaan tyttöni laulu ”ranskaksi” (=itse keksimänsä kieli) ja laulu kertoo Bolt-elokuvasta. Kuulemma. Itsehän en kieltä ymmärrä.

Meinaa väsyttää. No, kohta saa kahvia ja aamun lehden. Vessassa mietin, että olen minä aika onnekas. Terveet lapset ja kaikki. Sipaisen rintaan eteeristä sitruunaöljyä ja nuuhkaisen syvään piparminttuöljyä. No kylläpä piristi!

Ulos mennessä huomaan, että on satanut vettä. Aika jees, lähteepähän viimeisetkin lumet ja katupöly huuhtoutuu maahan. Nostan kasvot taivasta kohti ja näen samalla, että taivaan reunalla on jo kirkkaampaa. Kiitän enkeleitä luonnosta, pilvistä ja linnuista. Nekin muuten sirkuttaa, hoksaan vasta nyt. Sanomalehteä poimiessani kiitän siitäkin. Kiitän talostamme, autosta ja perheestä. Mummoista, ukeista, läheisistä. Ystävistä. Ai niin, pitääpä soittaakin sille parhaalle tuossa jahka lapset saan tarhaan. Ihana kahvintuoksu tulee vastaan. Kaadan ensimmäisen kupillisen muumimukiin (kiitos tästä muki-kokoelmasta!) ja alan selailla lehteä. Elämä on aika ihanaa. Kiitos valomaailma tästä mun ihanasta elämästä. Tästä tulee niin hyvä päivä.

vesipisara

Positiivisesta ajattelusta saadaan kuulla jo joka tuutista. Googlaamalla kyllä löytyy artikkeli poikineen. Enpä silti malta olla aloittamatta tätä blogaamista juuri tällä aiheella, sillä tämä koskettaa minua niin syvästi. Huomaan ajatusten voiman omassa arjessani, joten sen on pakko toimia. ”Se kasvaa mihin zoomaat” ja ”Sitä saat mitä pyydät”. Tiedän mitä joku ajattelee siellä (”potaskaa”), ja se on ihanaa, että on erilaisia mielipiteitä. Haluaisin niin ottaa jokaisen vastarannan kiisken halaukseen ja sanoa: ”Kokeillaanko?”. Se nimittäin on juuri niin, että hyvä kiertää aina takaisin. Toki pahakin. Sen vuoksi en oikeastaan edes uskalla ajatella negatiivisesti, koska en halua saada sitä bumerangina takaisin. Haluan vastaanottaa mieluummin hyvää.

sunrise-blogiin

Olen tehnyt tässä männä vuosina muutamia aikamoisia hyppyjä. Näin jälkeen päin ajatellen osa niistä on ollut hitokseen hurjia. Onneksi sitä ei hypätessään tiedä, miten pitkä loikasta tulee. Saattaisi jäädä monta hyppyä hyppäämättä!

Tämä viimeisin loikkaus on hyppy palkansaajasta yrittäjäksi. Moni on sanonut, että olen hullu, muutama on sanonut että olen rohkea, joidenkin silmistä paistaa epäilys. Yksi sanoi: ”Tervetuloa rakentamaan parempaa Suomea”. Mutta tiedättekö, tätä minä olen pyytänyt valomaailmalta viimeiset pari vuotta. Melkein saman ajan, jonka olen enkelten kanssa taivaltanut. Kun yhtenä päivänä mietin, että onko tässä mitään järkeä, ja mitä minä oikein olen tehnyt, kuulin äänen. Se sanoi, että tätähän toivoit. Samaan syssyyn ääni vakuutti, että minulla on kaikki tuki valomaailmalta. Ai että minä olen onnekas!

sinäpystyt

Ihmisten tulisi enemmän kuunnella sisäistä ääntään ja miettiä, mitä he oikein elämältään haluavat. Kun se on selvillä, täytyy tuo haave/ unelma kääriä pakettiin ja lähettää universumille. Koska ihmisellä on vapaa tahto, eivät enkelit tai muutkaan valon auttajat voi tehdä asioita ihmisten puolesta. He kyllä auttavat, mutta heiltä pitää pyytää. Toinen asia tietysti on, mikä on itse kenenkin sielunsuunnitelma. Kuuluuko tuo unelma siihen suunnitelmaan, vai pitääkö ihmisen käydä oppiläksy tässä elämässä jotain muuta kautta.

childjump

Joka tapauksessa hyppikää ihmiset enemmän! Se vahvistaa luita, lisää liikkuvuutta ja nostaa hien pintaan. Lisäksi se saattaa aiheuttaa hymyilyä, pientä naurua, röhönaurua, räkä poskella -naurua tai hepulit. Ottakaa kunnon sammakko-loikkia ja pomppikaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle (näet siellä tapahtuu kasvu). Jos rohkeus riittää, hypätkää kallion reunalta tyhjyyteen. Levittäkää siivet ja luottakaa siihen, että ne kantaa. Sillä ne kantaa.

Taina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *