Innostuksen pyörteissä

posted in: Elämän pohdintaa | 0

Meillä on täällä koululainen talossa. Esikoinen aloitti koulun ja meillä eletään nyt ihan uutta elämänvaihetta. Poika on ainakin vielä ollut ihan hyvällä fiiliksellä koulusta, toivottavasti sama meno jatkuu. Minulle itselleni syksyt on aina olleet paremminkin matalapaineista aikaa. Olen kyllä yrittänyt opetella tykkäämään syksystä, mutta en taida kovin hyvin oppia. En osaa itsekään eritellä tarkkaan, mikä syksyssä tökkii. Koska rrrrakastan kevättä, minua surettaa luonnon kuoleminen. Järjen tasolla kyllä ymmärrän, että ei se lopullisesti kuole, vaan menee talveksi nukkumaan. Tunneihmiselle se vain on jokseenkin turhaa selittää asioita järjellä. Minua surettaa ja ahdistaa ja piste. Valon väheneminen on jotenkin niin kammottavaa tällaiselle valon lapselle.

https://www.valontalovalencia.fi/innostuksen-pyorteissa/

Oma yritykseni starttasi huhtikuussa, mikä on hyvin järkeen (ja tunteisiin) käypää. Tottakai se syntyi juuri keväällä! Pitkin kevättä ja kesää olen yrittänyt saada ensimmäsestä verkkokurssista kiinni, mutta se on ollut jostain kumman syystä tahmeaa. Kunnes ihan vast’ikään se sitten alkoi syntyä. Ja nyt olen innostuksen pyörteissä! Ideoita tulee enemmän kuin ehdin ylös laittaa. Pitää jo tehdä raakkausta, mitä otan kurssille mukaan, sisältö kun näyttää kasvavan ”niinku kemiläisen näläkä”. Itseä tämä ajoitus vähän ihmetyttää, että miten pääsin tähän flow-tilaan juuri syksyllä. Mutta koska kaikki tapahtuu tarkoituksella ja juuri oikeista syistä, minä hyväksyn ja annan mennä. Ihan innolla työstän kurssia joka päivä ja kirjaan yöllä tulevat ideat ylös vihkoon. Seuraan uteliaana ja ilolla, että mitä tästä oikein tulee. On ainakin mieletön fiilis koko jutusta!

https://www.valontalovalencia.fi/innostuksen-pyorteissa/

Ainakin valonauttajista opetan (se on tuotu minulle tuolta valomaailmasta käsin), chakrajärjestelmää käydään läpi sekä ajatuksen voimaa. Kuin itsestään käsiini etsiytyi kirja, joka käsittelee menestystä ja onnellisuutta. Haluan tottakai kurssilaisteni menestyvän (taloudellisesti) elämässään, joten tämäkin aihe lienee mukana. Olen todella innoissani ja onnellinen tästä! Tunnen niin selvästi valomaailman mukana olon, ja niin hekin odottavat että pääsevät tekemään töitä kurssilaisten kanssa.

Erityisen onnellinen olen siitä syystä, että tämä oma innostukseni toivottavasti tarttuu nyt pieneen koululaiseen. Hän ei ole juuri etukäteen puhunut koulun alkamisesta tai mahdollisesta jännittämisestä, kunnes viimeisenä lomapäivänä kaikki purkautui itkuna. Mitä ihmeellisempiä asioita siellä pienen mielen päällä oli ollut, mitä lapsi ei ollut osannut sanoiksi pukea. Onneksi ne tulivat ulos ja saimme puhuttua ne halki. Muuten tuo miehen alku on aika harvasanaista sorttia. Sanon joka ilta peitellessä, että ”Rakastan sua”, johon hän vastaa ”Joo”. Sehän tarkoittaa ”Niin mäkin sua”, eikö niin?

– Taina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *