Stressi ja kipu, osa 2

posted in: Elämän pohdintaa | 0

Edellisessä blogitekstissa kerroin omasta kivusta ja stressistä, niiden vaikutuksista toisiinsa. Stressi lisää kipua, kipu lisää stressiä. Mikä mukava oravanpyörä.

Olen jossain vaiheessa ottanut ylös 7 kohtaa kivun käsittelemiseen mindfulnessin keinoin. Käytinkin näitä omaan kipuun ja totesin, että kyllä ne kipua vähentää. En voi sanoa, että kivut olisivat poistuneet, mutta oli niiden kanssa helpompi olla.

Eli:

  1. Toivota kipu tervetulleeksi. Kuulostaa älyttömältä, mutta tee niin. Siinä se kuitenkin on, niin pyydä sisään.
  2. Tunnusta kipu ja muuta se älylliseltä tasolta fyysiseksi tapahtumaksi. Konkretisoi.
  3. Voimista kipua. Anna sille nimi. Ota siitä vastuu.
  4. Anna kivullesi lupa, salli sen läsnäolo.
  5. Rakasta kipua. Tämä lisää kehon viestien hyväksyntää ja helpottaa kivun muuttumista.
  6. Hyväksy kipu ehdoitta.
  7. Rakasta sitä ehdoitta. Kipu muuttuu ja keho päästää siitä irti.

Olen siis raapustanut nuo kohdat kalenterin väliin lyijykynällä, joten ikävä kyllä minulla ei ole tähän mainita lähdettä. Löytynee netistä, jos alkaa kaivelemaan. Ensi lukemalta tuhahtelin noille kohdille, ne tuntui jotenkin järjen vastaisilta. Kuitenkin noiden kohtien läpikäynti lisää myös oman itsensä hyväksyntää. Kun ajattelee asioista hyvää, se hyvä palautuu aina itselle takaisin. Jos taas kapinoi jotain vastaan, se varmasti palaa myös, oikein roikkuu siinä liepeessä. Se kipukin kertoo jostain, on tavallaan viesti. Sitä ei kannata juosta karkuun, vaan kysyä mitä asiaa sillä on. Kun ihan tunnustelee miltä se tuntuu, missä se tuntuu, se jo silloin vähän helpottaa. Työpsykologini (ihana ihminen muuten!) pyysi yhdellä käynnillä juuri tutustumaan kipuun. Hengittelin puhdistavaa ja keväänvihreää energiaa kipukohtaan, hyväksyin ja antauduin.

kipu

Nämä sanat ja ajatukset eivät todella ole absoluuttisia totuuksia, eivätkä varmasti auta kaikilla. Edellisessä artikkelissa sanoinkin, että kirjoitan kivusta miten minä olen sen kokenut. Tuon yllä olevan listan läpikäynti hiljaa ja rauhassa istuskellen tai pötkötellen ei kovin kauan aikaa vie, eikä se todennäköisesti ainakaan pahaa tee. Joten kokeile.

Kivutonta tätä päivää!

Taina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *